maanantai 13. tammikuuta 2014

Talvi ja aurinko!

Vihdoin se tuli! Nimittäin talvi, pakkanen ja aurinko! Jo pitkään, kun on katsonut ikkunasta ulos on vain näkynyt harmaa pilvien peittämä taivas, märkä harmaa maa ja lehdettömät alastomat puut. Vihdoin pakkanen toi tullessaan lunta ja auringon. Tänään minulla oli koulusta vapaa päivä ja mieskin sairasti kuumetta kotona, joten heräilin rauhassa 10 aikoihin ja leivoin aamupalaksi meille maailman ihanimpia ja helpompia (sekä ehkä rumimpia) teeleipiä, keitin teetä ja luin hyvää joululahjaksi saamaani kirjaa. Ihanaa heräillä rauhassa uuteen päivään. Tämän jälkeen lähdin siskoni ja Muffen kanssa Yyteriin katselemaan dyynejä ja aurinkoa. Voi kuinka siellä on kaunista!! Rakastan pukeutua lämpimästi ja lähteä kävelemään kun aurinko paistaa ja lumi ratisee kenkien alla. Ja Muffekin oli aivan innoissaan, vaikka se on hormonimyrskyissään ollut ihan maassa jo muutaman viikon. Kävelimme rantaa pitkin niemelle ja takaisin ja vähän myös eksyimme takaisin palatessamme. Takaisin tullessa tuuli puri kovaa poskiin ja kasvoihin ja luulimme, että näimme jo kaukaa kohdan josta kävelimme rannalle. No kun pääsimme sinne asti huomasimme, että olimme kävelleet reilusti oikean kohdan ohi. Ja eikun takaisin vain. Kävelimme yhteensä ainakin puolitoista tuntia. Kotiin palasimme varpaat ja posket jäässä ja kovin nälkäisinä. Päätimme tehdä hedelmäsalaattia.

Löysimme veden tekemiä uforinkuloita
Aurinko!!
namnam
Aiheesta kukkaruukkuun, sain isältä taas vaihteeksi paljon joululahjoja. Sieltä löytyi ihania asioita kuten makro-objektiivi järkkäriini (jolla myös hedelmäsalaattikuva on otettu), sekä uudet tyynyt minulle sekä miehelleni sillä vanhat olivat jo parhaat päivänsä nähneet. Mutta myös hämmentäviä asioita kuten vaikka kahden vohvelin vohvelirauta ja 1 000 palan MUSTAVALKOINEN palapeli. Jokainen, joka minut tuntee tietää, etten ole se ihan kaikkein kärsivällisin tyttö, joka jaksaisi istua pitkään paikallaan ja kokeilla paloja paikoilleen. Joten palapelistä tuli parin viikon projekti, jota kaikki, jotka kävivät meillä kyläilemässä rakensivat pala kerrallaan. Valmiina palapeli oli juuri ja juuri sen aikaa, että siitä saatiin napattua pari kuvaa todistusainoistoksi. Vohvelirautakin pääsi kokeilukäyttöön pari päivää sitten ja tällaista saatiin aikaiseksi:

Vertaa minun ja Erkan vohveleita.... Tämä on Erkan
....Ja tämä minun

Palapelituskaa
Ja se on valmis!!!










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa!