Supermegapäivitys

Muffe ja Arska kerjää

Muutama viikko sitten Lordi, Säde ja tietty Arska The Mäyräkoira kävi piristämäs meidän arkea ja yöpyi meillä muutaman yön. Vierailuun kuului kirppistelyä, dokaamista, leffa (Good day to die hard) ja tietenkin koirien kanssa touhaamista.

Viime viikko oli mun viimeinen lomaviikko ja nyt on taas kouluaherrus alkanut. Viime viikonloppuna en sitten todellakaan rentoutunut vaan perjantaina olin töissä ja lauantaina käytiin mökillä hakemassa lisää puita äidille ja Hannulle. No päivän valinta ei olis paremmin voinut onnistua, sillä juuri lauantaina oli kova lumimyrsky ja pakkasta siinä kymmenen tienoilla. Mökkimme on siis saaressa ja jään päälle oli noussut vettä, emmekä uskaltaneet ajaa autolla saaren eteen, vaikka eno sanoikin jään ylettyvän pohjaan asti. Siis pulkat ja kottikärry messiin ja puita kantamaan! Normaalisti täyden puukuorman lastaamiseen menee kolmen naisen (Huom naisen, Hannu nimittäin sluibaili!) voimin menee alle tunti. No hiki päässä painettiin ja meni about kolme tuntia. Eipä ainakaan ollut kylmä! Saatiin ainakin kovaa hyötyliikuntaa ja Muffella oli kivaa. Kyllä eväät ja takkatulen lämpö sitten sen jälkeen maistuivatkin hyvältä! Ja koira oli aivan poikki kun illalla päästiin kotiin. Päätettiin sitten vielä Paun kanssa piristää iltaamme ja käytiin katsomassa Beautiful Creatures. Elokuva kertoi noidan ja ihmisen välisestä rakkaudesta ja oli oikeastaan kaikessa kliseisyydessäänkin aika hyvä! Suosittelen kaikille hömppää kaipaaville. Elokuvan jälkeen käytiin Havanan puolella parantamassa maailmaa ja lähdettiin ihmisten aikaan kiltisti kotiin. Erkka sen sijaan oli bailailemassa luokkakavereittensa kanssa ja jouduin sitten hillumaan kotona yksinäni vaik kui myöhää.. Piirtelin sitten aikani kuluks tällästä ja kuuntelin Skrillexiä (mikähän mua vaivaa???)
Miehen sai sitten noutaa kotiin reippaasti valomerkin jälkeen.

Öistä piirustelua. kahvi + skrillex + väsy = outoja kuvia? Ei ole vielä valmis

Elokuvaliput + kahvia + sommersby

Meen lähellä on ihan super karmiva vanha rakennus eikä mulla oo mitään hajua mitä varten se on ees joskus rakennettu. No syy miksi se on karmiva on että siellä on koko ajan tuuletus päällä ja kaikki muut ikkunat on lyöty sementillä umpeen, paitsi kahden(?) huoneen ikkunat on laitettu ihan uusiksi! Betoniin on kaivettu paikat uusille ikkunoille ja ne on just sen näköset et ne on laitettu vasta pari vuotta sitten. Aina niissä on sälekaihtimet kiinni, joten en tiiä tapahtuuko niiden takana mitään, mut se on joka tapauksessa superkarmivaa. Sisko sano joskus, että paikka on zombitehdas ( oon kattonu ihan liika zombileffoja....) ja me naurettiin sille, mutta aina kun kävelen siitä ohi se vaan jotenkin käy mun mielessä : D No joka tapauksessa, oltiin Muffen kanssa taas lenkillä metsässä tän rakennuksen vieressä ton lauantaisen lumimyrskyn jälkeen. Mistään muualta, ei meen tieltä eikä muiltakaan läheisiltä, ei oltu aurattu lumia pois PAITSI tän saatanan rakennuksen edestä. EIKÄ SE TIE EES JOHDA MIHINKÄÄN! ÄÄÄÄÄ!

Muffea ei pelottanu

Kun kukaan ei osta sulle kukkia osta ite!

Ihan ok

Kun toinen on tehnyt hyvää tai loistavaa työtä me porilaiset syyllistytään ihan liian usein sanomaan vain "ihan ok" tai sitten ei sanota yhtään mitään. Siitä usein tietää että olet tehnyt työsi hyvin, kun kukaan ei tule valittamaan mistään. Eipä kovin montaa kertaa tule omaankaan mieleen kun työnantaja/työkaveri olisi oikeasti kehunut hyvästä työstä ja ne harvat kerrat kun olen hyvää palautetta saanut tulee sellainen olo, että mitä tuo tossa vittuilee, teinkös jotain väärin. Paljon helpommin me syyllistymme haukkumaan toisia ja etsimään syntipukkia. Asiakkailta taas saa useammin rehellistä ja aiheellista palautetta - sekä positiivista että negatiivista.

Kehujen vastaanottaminen on vaikeaa, kun siihen ei ole tottunut. Pienien arkipäivien kehujen antaminen kuulostaakin usein kornilta vittuilulta. Kun tänään kehuin miestä hyvästä ruuasta, se katsoi minua pitkään ja kysyi mikä siinä on vikana. Näin usein meillä ilmeisesti kehutaan. Mutta tänään oli mahtava päivä, vedin hyvän jumpan ja loistavan treenin, näin mukavia ihmisiä ja sen lisäksi sain kotona herkullista ruokaa ála oma mies. < 3
Ps. huomenna on ystävänpäivä. Muistakaahan kehua omia läheisiänne.

Viikonloppu

Yritän kirjottaa ja kattoo leffaa samaa aikaa...Katsotaas mitä tulee.

Nieriäiseni

Laura tuli yllättäen lauantaina poikkeamaan ja päätettiin sitten yhteistuumin lähteä Erkan kanssa ravintolaan syömään. Naiset sai päättää minne mennään syömään, joten päätös sujui helposti ja mutkattomasti - NOT! :D pohdittiin sitten aikamme ravintolavaihtoehtoja ja käytiin kaikkien nettisivut sekä ruokalistat läpi ja lopulta päätettiin lähteä Karhupanimoon, jokirantaan, syömään. Vähän etukäteen hirvitti kun ei oltu kuultu paikasta mitään ja nettisivuja ei saanut auki, joten ei tiedetty paikan ruuasta tai hintatasosta mitään. Aavisteltiin kuitenkin jotakin Amarillotyyppistä meininkiä, jollaista siinä sedulan muodossa oli ollut aikaisemminkin. No väärässä oltiin. Heti ovella tuli tarjoilija vastaan, joka ohjasi pöytään istumaan. Ruokalistassa oli oikein neljä (4) pääruokavaihtoehtoa ja bongasimpa alkuruuista 85€:n bilit suomalaisella kaviaarilla! No pääruuat oli hiukan totuttua kalliimpia mutta ihan siedettävän hintaisia, joten minä otin nieriää, Erkka otti fasaania ja Laura papupihvejä. Vitsailtiin ennen ruokien tuloa että on varmaan pakko mennä pitsalle vielä täällä syömisen jälkeen, jos annoksen koko vastaa hintaa. No eipä paljon sitten naurattanut kun lautanen tuli eteen, sillä juuri siltä lautasen koko näyttikin. Omallani oli pieni peruna-kurpitsakakku ja nieriän häntä kierretty rullalle sekä muutama vihannes. Yllättävää kyllä olin kuitenkin aivan täynnä ruuan jälkeen. Erkan fasaani oli pettymykseksi todella kuivaa ja saatiin siitä sitten hyvitykseksi irkkukahvi.

Ruuan jälkeen käytiin pyörähtämässä Havanassa.

Siitä päätettiin siirtyä kotiin pelailemaan korttia kotiin ja soitettiin Pauliina mukaan. Puheltiin sitten paskaa, pelailtiin kymppitikkiä sekä Skip-Boa ja Erkka toimi meidän juomamestarina (Pauliinan drinkissä oli maitoa, mehua ja viinaa...), sekä DJ:nä. Kumpikaan ei meidän mielestä oikeen sujunut. Laura väsähti kesken skip-boilun ja lähti kotio joskus 12 jälkeen(?) ja me sitten jatkettiin loppuun ilman sitä.

Erkalla meni hermo ku se ei voittanu eikä kukaan tykänny sen musasta

Sunnuntaina sain jonkun kodinhengetär-kohtauksen ja imuroin, luutusin lattiat, pesin pelit, tyhjensin tuhkat, pesin jääkaapin sisältä (!), leivoin masaliisaa ja järjestin pitkään ärsyttäneen vaatekaapin uuteen uskoon - kiitos Piupau, olit aarre. 

Käytiin myös Muffelin kanssa ulkoilemassa. Pieni tykkää ihan hippasen lumesta ja tänään sato koko päivän.

Tampere!

Keskiviikkona lähdin Tampereelle katselemaan Isaa ja Miraa. Juna-asemalla Eve sattui tulemaan vastaan Iiron kanssa :O Eve oli menossa Kuopioon tekemään korumuotoilijan oppariaan loppuun ja istuttiin sitten junassa matka yhdessä :)) Yllättävän kivaa oli ja juttu luisti. Ei olla nähty kuitenkaa johonki kolmeen vuoteen.

Isa ei - ihme ja kumma kyllä - ollut vielä asemalla mua vastassa joten menin outous härpäkekauppaan Tigeriin joka oli ihan vastapäätä juna-asemaa. Siellä oli kaikenmaailman tilpehööriä tasahintaan ja ostin sitten sieltä muutaman vihkon, taulukankaan, suteja ja kirjaan sellasseen ihme lukulampun, jonka avulla voi lukee sit esim. pimeessä autossa, kun seuraavan kerran matkustetaan johonkin.

Sitten mentiin bussilla Isan ihanalle hippikämpälle Hervantaan. Hengailtiin siinä vähän aikaan ja päätettiin lähtetä salille. Kokeiltiin hauskaa bollywood-tanssituntia ja joogaa. Olin aika yllättynyt, että tykkäsin molemmista :D Yleensä ei sellasta tanssituntia oo jossa pysyisin mukana ja joogassa vilkuilen aina kelloa että "koska tapahtuu JOTAKIN?" Mutta nyt sain purettua tanssitunnilla energiaa hyvän (ja todella kuolattavan) miesohjaajan johdolla ja joogassa sain rauhoituttua, enkä tainnut katsoa kelloa kuin kerran o__O Sen jälkeen käytiin ruokaostoksilla ja alettiin laittaa ruokaa. Tehtiin bataattilohkoja, lohta ja salaattia nammm.:3

Me sitten kodista huolehtivina naisina yritettiin sulattaa pakkanen. Paino todellakin sanalla yritettiin... Kun neljän tunnin rankan sulatusoperaation jälkeen pakkanen ei ollut sulanut yhtään kutsuttiin alakerran miekkonen apuun. Se tuli ja totesi, että pakkanen on täysillä ja pikapakastusnappi on pohjassa (ihan varmaan se oli sulatusnappi!!!). Kiitokseksi se sai itse tehdyn piparin ja kahden naisen ihailut osakseen.

Sitten myö katottiin suomalaista leffaa, juotiin kahvia sekä viiniä, puhuttiin henkeviä ja maalailtiin norsuja 4 asti aamulla.

Ostoksia!

Seuraavana päivänä Isa meni yhdeksitoista töihin ja me myöhästyttiin bussista ("kyllä me viel kahvit ehditään juoda!") Onneks se ei ollu niin katastrofi kuin se olis Porissa ollut, sillä esim. Vähäraumalta menee kahden tunnin välein busseja, joten kyl me melkeen ajoissa ehdittiin kaupunkiin :)

Sen jälkeen oli vuorossa kahvittelua Miran kanssa. Käytiin ihanassa Kaffilassa ihan keskustorin nurkilla. Siel oli paljon erikoiskahveja ja kaikkee luomujuttuu. Otin jäälaten (johon myyjä oli laittanu sokerii, yök ) ja luomujugurttii marjoilla ja myslillä. Oli hyvvöö! Sit käytii vähän shoppailees. Mun piti ottaa ihan rauhallisesti sillä rahaa ei oikeestaan täl hetkel kauheesti oo, mut eksyttii Stadionii, jossa oli alet. Sanoin hyvästi kaikelle järkevyydelle ja ostin uudet jumppahousut ja 2 uutta toppia :)

Tulin Poriin takas iltapäivällä ja käytii Erkan kans kiinalaises syömässä. Illalla vielä vähän koiran kanssa lenkkeilyä ja kahvakuulaa.

Örssinmörssin

Nyt kun muut ovat koulusta harjoittelussa niin minä vietän 6 viikkoa lomaa! No, jos ihan tarkkoja ollaan mun pitäis tehdä sellanen miljoona ja yks kamalaa ja hirmuista kotitehtävää... Mut onhan tässä nyt se kuus viikkoa aikaa eiks je? Kyl ne sit kerkee. Tuli tän blogin löytämisest niin kova Isaikävä, että täytyy tässä lähteä käymään Tampereella keskiviikkona tai viikonloppuna. Ja sit tarvis viel kovasti treenailla ja viettää perhe-elämää koiran ja miehen kanssa.

Koirasta mieleen tuli, että oon tässä jo muutaman viikon kuolannut ittelleni toista koiraa. Muffe on hyvin ihana, mutta samalla myös hyvin laiska (niinkuin tuo mieskin :D ) ja haluisin ottaa samojedin tai suomenlapinkoiran pikkuiselle kaveriks. Ne olis vähän sellassii aktiivisempia rotuja joiden kanssa vois juosta niin että koira vetää. (Epä)onneksi mulla on toi mies tossa toppuuttelemassa, sillä olisin jo oikeesti ottanut sen koiran, jos kukaan ei olis mua kieltämässä. Löysin nimittäin apulasta 3 vuotiaan sammaripojan kotia vailla ja ajattelin että sen olis hyvin voinut majoittaa meille Muffen seuralaiseksi :3 mun mielestä se olis ollut hyvinkin hyvä idea. Mutta nyt kun aikaa on vähän kulunut (ne huimat kaksi viikkoa) pakonomainen tarve saada koira on lieventynyt vain pikku kuumeeksi. Ehkä nyt tässä harkitsen vielä vähän millaisen koiran otan ja koska.

Tai sitten sellainen vaan sattumalta ilmestyy tänne joku ilta

Who knows

Hoi

Ompa siitä uskomattoman kauan kun olen viimeksi päivittänyt, oikeastaan tasan kolme vuotta... Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen. Olen vaihtanut kouluavustajan hommani opiskeluun ja nyt valmistun reilun vuoden (!!!!!) päästä fysioterapeutiksi. Lisäksi tapasin poikaystäväni baarissa, jossa olin töissä muutaman kuukauden (herra kävi pikkuisen epäläpinäkyvästi vilkuilemassa mua joka toinen työvuoro :DD) ja me muutettiin omakotitaloon Porin laitamille ja otettiin maailman ihanin tuholaiskarvapallero Muffe.

Oikeastaan syy miksi löysin blogini on että ajattelin alkaa uudelleen kirjoittelemaan laihdutuksen vaikeudesta. Niin sanottuja rakkauskiloja on tässä muutaman vuoden aikana kerääntynyt n. 10. Liikun edelleen suhteellisen ahkerasti ja syön mielestäni suht terveellisesti, mutta sokeriadiktio on vakava asia! Eli siis ongelma ei ole suolaiset ja rasvaiset ruuat tai vihannesten puutuminen lautaselta vaan karkki tuo paholaisen keksintö!!! Joten laittelen tässä joskus tänään/huomenna/joskus itsestäni ENNEN- kuvat + numerohärpäkkeet ja sit laitetaan sormet ristiin että ens kesänä vois laittaa JÄLKEEN-kuvia :D Puhuin myös työpaikallani kuntosalilla tästä ja Maiju lupas tehdä mulle oman ruokaohjelman :3 Jos se siitä sitten taas lähtis!